24.4.2008
Ihanaa, taas viikonloppu! Kulunut työviikko oli kyllä hankalin täällä - onneksi se on nyt ohi! Tuntui etten yks kaks osannut mitään ja kaikki mitä tein oli väärin. Ja toinen meidän kahdesta ”vähemmän mukavista” kirurgieistakaan ei enää kohtele minua silkkihansikkain, samanlaista kyytiä sain kuin muutkin! Se nyt ei mua onneksi vaivaa, kaikkihan tietävät että suurin osa kirurgeista on täynnä itseään olevia k-päitä, joten niitten valitukset menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mutta, se ärsyttää ettei täällä voi sanoa niille takaisin, korkeintaan puolileikillä jotain. Täytyy vain kihistä pään sisällä!
Työ täällä siis on aika ok ulkomailla työskentelyksi, mutta ei siis mitenkään nautinnollista. Mutta koska tämä palkka ei tällä hetkellä ole mikään päätä huimaava, huonon dollarin takia, ei tänne kyllä toiseksi vuodeksi kannata jäädä. Ja rasistiseksi täällä kyllä tulee, kun työskentelee kehitysmaalaisten ihmisten kanssa. Jotkut ovat suorastaan ihan idiootteja. Meidän saliin palasi lomalta 2 vkoa sitten Intialainen hoitaja. Hän kyllä osaa hoitaa leikkaukset ihan hyvin, mutta ilmeisesti ”muistista”, olen huomannut että jos asiat ei ihan mene tavan mukaan hän muuttuu epävarmaksi, eikä oikein tiedä mitä tekee. Ja yhtenä päivänä hän heitti langanpätkät lattialle, kun siivosi niitä leikkausalueelta, vaikka hänellä oli roskapussi pöydässä.
Kaikkein ärsyttävintä on tietenkin se ettei yksikään leikkaus ole steriili. Vaikka paketti repeää kun sen avaa, on se silti steriili. Ja muutenkin avaavat ja ottavat tavaroita hutiloivasti, niin että ne osuu minne sattuu. Jos tehdaspuhdas hanska tippuu lattialle, käytetään se silti esofagusskopiassa. Melkein pahin on meidän libanonilainen naishoitaja, hän on pahin pomottaja ja mukamas sääntöjen noudattaja. Mutta jos hän ei välttämättä itse noudata näitä sääntöjä. Ja jos hän passarina työntää steriiliä pöytää, hän työntää sitä ihan ylhäältä, melkein pöydän päältä. Hän hutiloi muutenkin paljon.
Täällä ei jousteta yhtään, kaikki tehdään niin kuin on määrätty, omia aivoja ei todellakaan saa käyttää. Instrumenttihoitaja seisoo aina samalla puolella pöytää, olkoon leikkaava kirurgi kummalla puolella tahansa. Kerran olin leikkauksessa jossa, harvinaista kyllä, ei ollut assaria, ja siirsin pöydän toiselle puolelle ja kaikki oli ihan että hei ole toisella puolella. Mä sanoin etten aio assata kirurgin selän takaa! Siirtyminen ei ole helppoa, koska diatermia tulee lähes aina jalkopäästä, ja instrumenttipöytä on valtava ja se on vaikea siirtää diatermian sähköjohdon (ja yleensä imunkin johdon) yli. Mayon pöytä on ikivanha, huonosti liikkuva, jonka nosto mekanismi on jalan puolella, ylhäällä, niin että vain i-hoitaja voi sitä nostaa, joten jalan pitää aina olla i-hoitajan puolella. Älytöntä. Täällähän on kaikki viimeisen muodin mukaiset, uudet, kalliit laitteet, kuten robotti (jota en vielä ole nähnyt), ja kaikkia ei edes käytetä, mutta päivittäiset pöydät ym on ikivanhoja ja huonoja.
Ja kyllä Mölnlyckeä on ikävä, täällä käytetään Kimberly Clarkin peittelymateriaaleja ja ne on aika huonoja. Mayon pöydän pussi on viikattu ihan erillailla, eikä ole yhtä helppo sujauttaa paikalleen kuin Mölkyn. Takit on tosi lyhyitä ja sivuliinoissa on vain kapea liimaosa, ja sen yläpuolella on liimaton osa, joten varsinkin kun nämä ei anna kuivua kunnolla ennen peittelyä (kirurgit peittelee) falskaavat liinat aina. Suurin osa kirurgeista onneksi rajaavat leikkausalueen steri-drapellä ennen pesua, joten silloin ei valu potilaan alle.
Passari pesee, täällä on käytössä Betadine (jodi) ja alkoholi. Limakalvot ja alle 2kk vauvat pestään Betadinellä ja muut alkoholilla. Betadine tulee valmiissa setissä jossa on sieniä joilla pestään ensin yhdellä liuoksella, sitten kuivataan ja lopuksi ”maalataan” pensselintapaisella toisella liuoksella. Alkoholi on nimeltään Duraprep. Se on putkilossa, jonka päässä on sienen tapainen. Päästä painetaan korkki sisään ja alkoholi valuu sieneen. Sillä sitten pestään, vain yhden kerran per kohta! Sieniosa on n 4x6 cm, sillä on ihan älytöntä pestä pienen vauvan pieni ruumiinosa!
Kädet pestään joko Betadinellä, klorhexidinellä tai Klorhexidinellä ja alkoholilla. Monet britti ja aussi hoitajat ei ”luota” alkoholiin, ovat niin kaavoihin kangistuneita, mutta mä käytän sitä, totta kai! Vähän kyllä mietitytti, kun mun käden haavaa ei kirveltänyt, mutta se pitää kädet hyvässä kunnossa, kun siinä on jotain hoitoainetta. Peilejä ei pesuhuoneessa ole, koska hygieniahoitaja oli määrännyt että jostain ihme hygieniasyistä, joita en edes ymmärrä, niitä ei saa olla. Eli nyt kaikilla hiukset rehottavat myssyn alta miten sattuu, kun ei edes pysty peilaamaan ennen leikkausta! Monet aasialaishoitajat ja kirurgit käyttävät samaa maskia monen leikkauksen ajan! Jopa mun perehdyttäjä, joka muuten on aika hyvä.
Suurin osa koreista on onneksi konteissa, vain jotkut korit on kääritty paperiin. Mutta nekin on kääritty ihan hankalasti, ei ollenkaan niin kuin Ruotsissa, missä ne oli helppo avata. Ruotsissa me muuten itse pakattiin ja steriloitiin meidän instrumentit!
Pari päivää sitten tuo Intialainen hoitaja pyysi mut syömään luokseen. Ei olisi paljon kiinnostanut, muta en kehdannut kieltäytyä. Oli kyllä ihan mielenkiintoista katsella miten hän kokkasi, mutta ruoka ei ollut hyvää. Pari ruokalajia oli ihan ok, mutta jotkut toiset ihan hirveitä. Ja yksi oli todella tulinen. Hän ei syönyt, sanoi että syö vasta myöhemmin, vähän outoa. Käsillä sitten söin kaikkea, aseita en saanut! Kun menen lokakuussa Intiaan aion syödä vain Kormaa ja Tandooria, mitä syön aina intialaisissa ravintoloissa!
Eilen illalla kävin elokuvissa! Sairaalassa näytetään joku vanha elokuva auditoriossa joka keskiviikko ilta, ja siellä saa jopa ilmasita popcornia. Eilen näytettiin Die Hard 3. Ilmeisesti elokuvat ei ole sensuroitu, mutta en ole ihan varma.
Tänään mennään suomalaisen mieshoitajan luokse allas partyyn, jonne tein perunasalaatin vietäväksi. Toivottavasti siitä tuli hyvää, en ole ennen tehnyt. Maistui ihan ok:lta kun maistoin, mutta toivottavasti paranee vielä. Tämä hoitaja asuu sairalan ulkopuolella, yksityisesti. Mieshoitajat saavat asua muualla, saavat silloin palkan lisäksi asumislisän. Tämä hoitaja jakaa asuntonsa toisen mieshoitajan kanssa, ja heillä on katolla iso allas.
24.4.2008
I’m glad it’s weekend again, as this week was the worst so far. It felt like suddenly I didn’t know how to do anything, all I did was wrong.
It’s quite ok working here, but soooooooo different from working at home. I find it quite hard not to be able to say something back to the surgeons that sometimes treats you like shit. I wouldn’t accept treatment like this at home. Here you can just say something back half jokingly. Luckily only 2 of our surgeons are a-holes.
But, as the US dollar is so bad, the salaries here are not that great that it would be worth staying here for 2 years.
What bugs me most is the fact that no operation is sterile here. But you just learn to close your eyes to it. Just thinking, these are not my people.
And I miss Mölnlycke. They use Kimberly Clark drapes here and they’re really weird. The side towels have only a thin strip of glue, the above it there’s no glue. And when they don’t wait here for the prep to dry, they really don’t stick properly and blood leaks through it. the Mayo table cover is packed weirdly and is not as easy to slip on as Mölnlyckes.
The really are not flexible here. Everything has to be done according to the rules. The scrub nurse stands always on the same side, no matter on which side the operating surgeon stands on!!!! The instrument table is huge and it’s not easy to move it over the diathermy cord (and usually the suction as well) which, of course, is always connected already before the operation starts. The Mayo table is near impossible to move, and the button to raise and lower it is up by the tray on the foots side, so the Mayo table has to be kept so that the foot is on the scrub nurses side! they have really expensive, state-of-the-art machines here, like the surgery robot (which I haven’t seen yet) that they don’t use very often, but the day to day things are old and crappy!
Most of the instrument trays are fortunately in metal containers, but some are wrapped in paper, but they’re wrapped really weirdly and are difficult to open, not at all like in Sweden, where I actually wrapped them myself, as part of my job as a scrubnurse!
The circulating nurse preps the patient, with either Betadine or alcohol called DuraPrep. the surgeons drape the patient.
A few days ago an Indian nurse in our team asked me to go for dinner to her place. It was quite interesting to see her cook, but the food wasn’t that good. Some was ok, some I didn’t like at all. One dish was very spicy. She didn’t eat, she said that she’ll eat later, which I thought was a bit odd. I ate with my hands, no utensils were given! but when I’ll go to India in October I’ll only eat Korma and Tandoori, like I usually do in Indian restaurants!
Last night I went to the movies! Every wednesday night they show an old movie at the hospital auditorium and you get free popcorn as well! Yesterday the movie was Die Hard 3.
Today i’m going to a pool party to a male-nurse who lives off site. The males can do that, then they’ll just get an housing allowance with their salary! He shares with another male and they have a pool on their roof!
No comments:
Post a Comment