Ma'asalama osa 2

Faisalia. Ravintola sijaitsee pallon sisällä, näköala paikka pallon alla.




Huipulla tuulee...

21.2.2009

Vihdoin lähtöpäivä! Suurin osa päivästä on mennyt pikkuhiljaa pakkailuun ja siivoamiseen, niiiiiiiiiiin ärsyttävää. Olisi ihanaa jo asettua aloilleen, mutta, mutta, mulla on jo uusia suunnitelmia. Taitaa olla niin että mä en Suomeen asetu, jos rupeisin jo pikkuhiljaa uskomaan siihen.
Olen nimittäin hakenut töitä Bermudalta! Saari kuuluu Britannialle, mutta sijaitsee Atlantilla, USA:n vieressä, South Carolinan korkeudella. Ei siis kuulu Karibiaan. Parasta on vain 2h lentomatka mm New Yorkiin ja vain n 5h Etelä Amerikkaan! Saari on rikas ja palkka ihan hyvä, vero vain 4.25% mutta vuokra ja eläminen kallista. Saarella on vain yksi, moderni, sairaala, joten hakijat joutuu jonotuslistalle. Jos mut otetaan sinne töihin lähden aikaisintaan syyskuussa. Ja joo, tiedän, sanoin vielä pari kk sitten etten enää mene minnekkään, mutta ensinnäkin, kaikki jotka tuntee mut tietää että muutan mieltä koko ajan ja toisekseen: BERMUDA!!! Eipä ole tommosta mahista ennen tullut! Sopimus on 3v, jonka voi uusia ja myöskin irtisanoutua voi millon vaan 3kk irtisanomisajalla! Eli, jos Bermudalle muutan, kirjoittelen sitten ”Bermudablogia” tän Saudiblogin sijaan, joka päättyy tähän!
Täällä onkin jo taas kesä. Tänäänkin oli 30 lämmintä, yölläkin jotain 15 astetta. Hiekkamyrskyjä on vaan taas ollut ja muutenkin utuista. Eilen olin ”iltapäivä teellä” yhdessä Riadin kahdesta pilvenpiirtäjässä, Faisaliassa. Harmi vaan että oli niin utuista ettei näkymät olleet mitä parhaita.
Kello on nyt 22.10 ja kentälle lähden puolen yön aikaan. Lento Istanbulin lähtee klo 3.30, inshallah (= jos Allah suo), usein täällä on koneet myöhässä. Istanbuliin on 3h lento, siellä 3,5h odotus ja sitten 3h lento Helsinkiin. Mun oli tarkotus yöpyä Istanbulissa 2 yötä kotimatkalla, mutta jouduin muuttamaan lennon reilu viikko sitten.
Meille sanottiin orientaatiossa että asuntoon saa jäädä 10 päiväksi sopimuksen loputtua, joten ajattelin jäädä viikoksi, mm exit-viisumin saannin takia, koska hain viisumia myöhässä Jordanian matkan takia. Sitten sain tietää että samana päivänä kun työsopimus loppuu, loppuu myös sairaalan vakuutus, jos jotain sattuu pitää kaikki korvata itse. Yritin saada matkavakuutuksen joka olisi korvannut täällä olon, mutta en saanut helpolla, joten vaihdoin lennon. Lippu oli jo myönnetty, ja vaihto ei ollut ihan helppo, joten en viittinyt sitten vielä huomauttaa että ”niin, ne 2 päivää Istanbulissa…”
Tää vuosi on kyllä mennyt aika nopsaa, vaikkei aina siltä tuntunutkaan. Välillä tuntuu että paljon taitoja on unohtunut, kun täällä ei töissä ”saa” tehdä mitään, mutta olen myös oppinut paljon! Olen nähnyt uskomattomia juttuja, mitä ei välttämättä muualla pääse näkemään, niin omassa lastensalissa, kun muissakin saleissa. Kaikkein ikävin tulee kaikkia ihania vauvoja ja lapsia! Ja kiinnostuneille; leikkaukset joita tehtiin eniten mun salissa mun aikana oli: Laparoskooppinen Nissen Fundoplikaatio (yleensä pari kk ikäisille -4v), tyräleikkaukset, laparoskooppiset ja aukinaiset tuumoriresektiot, torako-skopiat ja –tomiat, ”anal pull through”, eli colonin vetäminen alas Hirschprungin sairauden ja anoplastia anuksen puutumisen vuoksi. Suurin osa potilaista on ollut ASA 2-3, pari kiloisia vauvoja – n 6 vuotiaita.