7.11.08

Ihmeellinen Intia / Incredible India



Autiolla rannalla
On the deserted beach



Myyjät rannalla kävelevien kimpussa
Sellers "attacking" people on the beach



Upea huvila
A huge villa



Palolem ranta
Palolem beach



Meidän "bambumajat"
Our huts



Pyhiä lehmiä Palolem rannalla
Holy cows on Palolem beach



Intialaisia Bogmalo rannalla
Indians on Bogmalo beach



Auringonlasku Bogmalo rannalla
Sunset on Bogmalo beach

7.11.2008

Ihmeellinen Intia, sanotaan BBC:n mainoksessa. Eipä se kovin ihmeellinen paikka ollut. Hankala kylläkin! Olin hieman ennakkoluuloinen ennen lomaa, lähinnä sen takia että en haluaisi lomalla nähdä kauheasti kerjäläisiä ja kurjuutta ja pelkäsin myös että kaikki haisee kauheasti hielle, kuten Intialaiset miehet ja naiset täällä Saudeissa tekevät.
Olin matkalla äidin, äidin ystävättären, veljeni ja veljen kaverin kanssa. Myös yhden mun kaverin oli tarkoitus tulla, mutta joutui valitettavasti perumaan lähtönsä vähän ennen matkaa. Oltiin ensin viikko loma-osakkeessa, joka oli pettymys. Ulkopuolelta hotelli oli hieno, mutta varsinkin toinen meidän huoneista oli ihan läävä. Suihkuverho oli homeessa ja sohva niin kauhea ja kova että jouduin kahden yön jälkeen muuttamaan poikien sohvalle. Kamat jätin toiseen huoneeseen, ja sepä aiheutti päänvaivaa siivoojille! Vaikka sanoin ettei tarvitse avata toista sohvaa, kun nukuin toisessa huoneistossa, niin aina se vain oli illalla avattu! Ja toinen sohva oli kerran kasattu. Muutenkin tuntui että aivojenkäyttö oli Intialaisille todella vaikeaa. Joskus joku aina välillä yllätti, kun tajusi jonkun asian heti. Kieli ei sinänsä ollut ongelmana, kaikki puhui englantia. Ja hotellin takapihalla oli jätevedenpuhdistamo, joten puolet päivästä pihalla haisi p€#&a!
Sanotaan että Goa ei ole oikeaa Intiaa, eikä se sitä kyllä ollutkaan. Siellä ei näkynyt kurjuutta ja kerjäläisiäkin vain hyvin vähän, ja he näyttivät ihan hyvävointisilta. Eikä siellä usein tarvinnut haistaa hikeä! Goa on ollut Portugalin siirtomaa ja sen huomasi kyllä kirkkojen paljoudesta. Suuri osa Goalaisista on katolilaisia. Ja joka puolella oli upeita, välimerentyylisiä huviloita. Busseilla oli kristilliset nimet tai niissä oli usein sloganeita kuten: ”Äiti Maria, siunaa meidän matka”.
Thaimaata rakastavana Intian matka oli pettymys. Thaimaalaiset ovat palveluhaluisia ja pitävät turisteja tärkeinä. Vaikka turismi on luultavasti Goan suurin tulonlähde eivät Goalaiset ole tätä tajunneet. Ravintoloissa oli palvelu ajoittain erittäin hidasta ja muutenkin palvelu usein hidasta ja huonoa. Intiassa ei ole tippikulttuuria, joten ehkä tämäkin on osasyyllinen, kun palkka on huono eikä mitään ekstraa saa, niin miksi sitä sitten stressaamaan.
Meidän hotellin rannalla oli vain pari hassua aurinkotuolia ja varjoa, muut oli rikki. Rannalla oli paikallisia naisia jotka myivät erittäin agressiivisesti tuotteitaan, joskus jopa ottamalla kädestä kiinni. Thaimaassa riittää että sanoo ”ei kiitos” ja 99% jättää rauhaan, Goalla myyjät vain jankuttivat jankuttamistaan. Ja jos ostit yhdeltä niin seuraava jatkoi jankutusta. Ja vaikka olit edellispäivänä jotain ostanut niin jankutus jatkoi seuraavana päivänä.
Yhtenä päivänä mentiin hippimarkkinoille, josta kuvitteli että voi ostaa kaikkea kivaa halvalla mitä myydään esim Indiskassa. No ei, siellä myytiin samaa kamaa kun rannalla ja meidän hotellin ulkopuolellakin. Ostin laukun ja paidan ja rannalta pari korua, muuta ei edes tehny mieli ostaa, kun se oli niin hankalaa kaiken jankuttamisen takia.
Olihan matkalla paljon positiivistakin. Yhtenä päivänä mentiin delffiinin-bongaus venematkalle, jossa delffiinit kylläkin näkyi vain kaukana ja eivät edes hyppineet kovin korkealle. Mutta sen jälkeen mentiin AUTIOLLE rannalle jossa saatiin olla monta tuntia ihan rauhassa pienen ryhmämme kanssa ja saatiin myös maittava lounas monen eri grillatun kalan kera. Ruoka oli matkalla pääsääntöisesti hyvää ja vältyin vatsataudiltakin, jota etukäteen pelkäsin! Ruoka ja alkoholi oli myös meidän hotellin ulkopuolella todella halpaa.
Matkan ehdoton kohokohta oli toki kun lähdin poikien kanssa Palolem rannalle, jossa sattui samaan aikaan olemaan yksi mun kaveri kavereittensa kanssa. Ranta oli ihana palmuranta, jossa oli paljon vilskettä ja myyjätkin jätti helpommin rauhaan. Sillä rannalla minä, bekteerikammoinen ötököitä inhoava (muiden)likafoobikko nukuin yhden yön halvassa bambumajassa! No, nukuin ja nukuin, vaikka oli illalla tullut aika lailla juhlitttua niin en kyllä nukkunut kunnolla. Patja oli erittäin kova ja seinät paperia, vaikka oli korvatulpatkin niin kaikki kuului. Moskiittoverkkoakaan tässä majassa ei ollut, vain pistorasiaan laitettava laite, mutta en kyllä hyttysen hyttystä nähnyt.
Viimeisen yön vietin lentokentän lähellä sijaitsevalla rannalla. Tiet Goalla oli todella huonoja ja koska lento lähti jo klo 8 aamulla, olisin joutunut lähtemään Palolemiltä joskus klo 4 aikaan! Sovittiin taksikuskin kanssa hinta ennen matkaa, mutta kuskihan ei lopulta tiennytkään minne oltiin matkalla ja joutui koko ajan kysymään loppupäässä. Ja joka kerta kysyi väärällä nimellä. Ranta oli Bogmalo mutta hän kysyi Dabolim tai jotain muuta rantaa jota ei ollutkaan. Ja joka kerta sain huutaa takapenkiltä että ”Bogmalo”. Kun lopulta tultiin perille rupesi kuski vaatimaan lisää rahaa kun oli niin hankala matka. Sanoin että hänhän ajoi väärin eikä tiennyt minne mennään mutta jankutti vaan ja annoin lopulta ja sanoin että osta kartta! Että nuo Intialaiset on ÄRSYTTÄVIÄ!
Ranta oli pieni ja siellä oli pari huonoa hotellia ja pari hienoa. Bambumajan jälkeen päädyin varmaan 4 tähden hotellin sviittiin. Maksoi n 55 euroa, joten ei nyt valtavaa lovea sentään kukkaroon tehnyt. Mun bambumaja yöpyminen maksoi n 13 euroa! Rannalla istuin sitten uinnin jälkeen aurinkotuolille ja otin kuvia uudella järjestelmäkamerallani kun ranta täyttyi värikkäisiin sareihin pukeutuneista Intialaisista vähän ennen auringonlaskua.
Ainoa kurjuus jonka matkalla näin oli Mumbaissa. Lentokentän aitaan asti oli valtava slummi, jonka näki erittäin hyvin koneitten noustessa ja laskiessa. Onneksi ei tarvinnut kentältä poistua!
Eli, summa sumarum: loma on aina lomaa ja onhan Intiakin nyt koettu ja matkalla oli joitain unohtumattomia hetkiä, mutta siihen maahan en kyllä enää jalallani astu!


7.11.2008

Incredible India, says the ad on BBC, but I didn’t find it incredible at all. More like annoying! I was a bit prejudiced before the trip, I knew that I wouldn’t enjoy a vacation in a place with a lot of misery and beggars. But the only misery I saw was the huge slum outside of Mumbai airport, and I only saw that from the plane. And I saw only a few beggars, and they looked quite healthy too.
Goa isn’t like the rest of India. It used to be a Portugese colony and a big part of the population is still catholic. There were huge, mediterranean style villas everywhere.
For somebody like me, who loves Thailand, India was a disappointment. The Thais are friendly, serviceminded and treat tourists as important people. Even though the biggest part of Goan economy comes probably from tourism, they don’t seem to realise this. The service was usually slow and lousy. They don’t have the ”tipping” culture in India, so that could be part of the reason, as they have such a lousy salary and get no extras, why would they bother. Even though the Indians speak well english, it seemed quite often that they lacked the ability to think for them selves.
The women on the beaches selling cheap jewellery and sarongs were very agressive. They would even grab your arm. And they wouldn’t leave you alone. And even if you bought something from somebody, then someone else would be hassling you. In Thailand it’s usually enough if you say ”no thank you”.
Among the positive aspects about the trip was a beautiful deserted beach that a little group of us spent a day on. The food was mainly good and very cheap. The highlight of the trip was when we went to Palolem beach and I met a friend of mine there who was in India at the same time! We were roughing it, staying in cheap and crappy huts. Me, germ-fobic who hates bugs!
So, even though a vacation is always a vacation and I did enjoy it at times, I don’t think that I’ll ever set my foot in India again!

No comments: