Merjan tekemiä korvapuusteja...Nam!
Cinnamon buns made by my flatmate...Yummy!
25.9.2008
LOMA! Vaikka se vain viikon onkin, niin kyllä se taas tulee tarpeeseen. Huomenna lähdetään Dubaihin, jippii!
Huhut piti paikkansa, Kuningas antoi meille lisää lomapäiviä! Ei tokin tuota 5 päivää, mutta 3 kuitenkin. En kyllä pysty ottamaan enempää lomia (ja eiköhän tässä ole jo ihan tarpeeksi ;-) ), mutta saanpahan sitten rahana kun lähden. Lopussahan odottaa vielä 2 viikon palkka bonuksena ja joku erorahakin, kuulemma yhteensä saa kuukauden ylimääräisen palkan, kun täältä lähtee. Ja mehän saatiin myös muuttoraha kun tänne tultiin ja ”sign-on” bonus, joka olisi ollut isompi jos olisi tehnyt 2 vuoden sopimuksen. Niin, että rahaa täällä kyllä saa ja jotain jää säästöönkin, kaikesta matkustelusta huolimatta, mutta on tämä silti aika rankkaa. Vuosi todellakin riittää!
Tiistaina oli tuo kansallispäivä, joka oli vapaa päivä. Merja oli illalla ollut liikenteessä ja kuulemma oli ollut hirveästi porukkaa kaduilla ja olivat heilutelleet lippuja, huudellut, laulanut ja hillunut autojen ikkunoista ulos ym. Kun keskiviikkona menin töihin, oli sairaalan aulassa monta ”ilmapallo kaarta”, jossa oli vihreitä ja valkoisia ilmapalloja, vihreää serpenttiiniä ja lippuja!
Mä tajusin tässä yksi päivä etten ole viettänyt kouluaikojen jälkeen niin paljon aikaa yhdessä ja samassa huoneessa (makuhuonetta lukuun ottamatta), kun nyt King Faisalin sairaalan leikkaussalissa 7! Kyllä alkaa ottamaan pattiin samojen naamojen katsominen joka päivä, vain kirurgit ja anestesialääkäri ja -teknikko vaihtuu päivittäin, vaikka samojahan nekin on viikosta toiseen…
Libanonilainen on nyt palannut lomiltaan, mutta on ollut viime viikon iltavuorossa, joten ei ollut meidän salissa. Malesialainen K.S on todella mukava ja on oikeastaan ainoa järkevä tyyppi meidän salissa. Se on myös se joka onneksi perehdytti mut. Uusi malesialainen N ei tule ollenkaan toimeen intialaisen P:n kanssa, ovat ottaneet yhteenkin muutaman kerran, ja mä olen siinä välissä. Mun mielestä kumpikin on omalla tavallaan yhtä ärsyttäviä, mutta tulen kyllä toimeen kummankin kanssa. Tämä N on ärsyttävän koiramainen, mielistelee ja yrittää varmaan seuraavaksi ”salipomoksi” kun meidän Hong Kongilainen pomo D jää eläkkeelle, ehkä jo ensi vuonna. D oli N:n perehdyttäjä, ja N sai tehdä ensimmäisten parin kk aikana kaikki isot ja mielenkiintoiset leikkaukset. Kuulostaa lapselliselta, mutta kun työ on niin hitsin tylsää nykyään, niin olisi kiva saada edes instrumentoida leikkauksissa jossa olisi paljon tekemistä. Sairaalassa on ”policy” (ihana sana jota me opittiin inhoamaan jo Englannissa), eli menettelytapa tai toimintaohje, jonka mukaan instrumenttihoitaja ei saa assata (assisterata, vai mikä se sana nyt on)eikä edes leikata lankoja. Mitä me kyllä tehdään. Eli periaatteessa työ on instrumenttien ojentelua, puhdistusta ja järjestystä. Niin tylsää…
Joka tapauksessa niin tämä N tanssi ihan täysin tämän D:n pillin mukaan ja tulee töihinkin n 15 min etuajassa, kuten D:kin, laittamaan salin valmiiksi, mikä kyllä sopii mulle ;-) Ja esim jos kirurgi istuu puhelimen vieressä ja sen haku soi, niin N näppäilee numerot valmiiksi kirurgille ja ojentaa luurin. Halooooooooo! Ei ihme jos lääkärit kohtelee meitä kun palvelijoita, jos kerran niitä tollai palvellaankin! Se on aina yli-innokkaana paikalla puuttumassa toisen työhön, nostamassa, hakemassa tai tekemässä jotain, vaikka sen pitäisikin sillä hetkellä tehdä jotain muuta.
Tämä meidän salin pomo D on alkaa jo olla liian vanha tähän työhön (on vissiin n 65 v). Sen tietokone opetuksetkin N:lle oli usein päin honkia ja piti opettaa sille uudestaan. Ja kerran hän oli mun ainoa passari (epästeriili hoitaja joka ojentaa lankoja ym steriilille hoitajalle), kun oli lähettänyt 2 muuta syömään samaan aikaan ja lähti sitten salista n 20 min ajaksi juuri kun ei leikkauksen piti alkaa. Se ei olisi ongelma Suomessa, missä anestesia hoitaja voi auttaa, mutta täällä se on ongelma, ja D:n onneksi kirurgi oli meidän ihana Dr Habib, muuten olisi varamaan tullut ongelmia. Dr Habib sitten pesi potilaan steriilisti mun ohjeitten mukaan, kytki tähystysvälineet ja teki time-outin (siitä kerron enemmän toiste). Tuo olisi oikeasti varmaan ollut sairaalan policyjen mukaan rangaistava teko!
Siitä puheen ollen, niin meidän yksi erittäin ärsyttävä Kanadalainen anestesialääkäri lähti kerran salista kesken leikkauksen (9 v lapsi) ja me huomattiin se vasta kun potilas alkoi heräillä kesken kaiken, koska kirurgi rupesikin tekemään jotain joka sattui. Ei ollut teknikkoakin salissa. Tiedänhän minä mitä pitää tässä tilanteessa tehdä, kokeilin vuoden ajan anestesiapuolta Peijaksessa (ei ole mun juttu), mutta en todellakaan koskisi täällä niiden laitteisiin, kun vankila odottaisi jos jotain tapahtuisi. Joku soitti ane-lääkärin hakuun (joka oli salissa!) samaan aikaan kun lähdin ulos käytävälle, jossa onneksi teknikko tulin vastaan. Ja naapurisalistakin joku tuli. No, näin sitten piiiiiiiitkän käytävän päässä meidän ane-lääkärin ja huusin sille ja huidoin. Kun se tuli lähemmäks se urputti että ”kukaan ei mulle huido täällä” tai jotain vast, luuli kai et leikkaus oli lopuillaan. Sanoin sille sitten vihaisesti että kyllä mä huidon jos potilas on hyppäämässä pöydältä, no tulihan siihen vähän vauhtia. Loppu päivän se olikin aika hiljainen (muuten aina valittaa ja kommentoi, oli sanaillut yhden kirurginkin kanssa aikaisemmin päivällä, oli tahallaan ärsyttänyt) ja yli kiitteli kaikesta. Mä olisin todella voinut tehdä asiasta AORS:n (sen tapahtuma-raportoinnin), mutta halusin olla kollegiaalinen, koska ane-lääkäri olisi ehkä saanut rangaistuksen, ja potilaalle ei silti käynyt kuinkaan. ”Kantelin” joka tapauksessa päivän anestesia vastaavalle.
Pari päivää sitten tuli soitto Sampo Pankista, että pankkikorttien tiedot on levinnyt (ja ei muka ole pankin syy, miten niin muka ei ole????) joten kortit menee vaihtoon ja uusi tulee postissa Suomeen. Ihan kiva, ku oon lähdössä näköjään lomalle ilman Mastercardia, täältä on vaan VISA electron, toivottavasti se sit toimii siellä! Täytynee lähteä matkaan ison rahakasan kanssa… Kyllä Sampo Pankki menee ihan saletisti vaihtoon kun täältä palaan!
Lupaan että seuraava blogiteksti on paljon positiivisesti matkan jälkeen! Paitsi jos joudun pulaan rahattomana. Tai kuolen nälkään kun ruokaa ei saa päivällä (kun on edelleen Ramadan). No, sitä tietoa saatte nyt sitten odotella ;-)
25.9.2008
Vacation! Even though it’s only for a week I’m really in need of it! Tomorrow we’re going to Dubai, yippee!
The rumours were true, the King gave us 3 extra vacation days this year! I wont be able to use them, and I’m sure I have enough vacation already as it is, but I’ll get it paid out in the end. With the severance pay and end of contract bonus my last pay should be a quite nice sum of money!
I realized the other day that I haven’t spent this much time in a single room (apart from my bedroom) since school that I’ve been in theatre 7 in King Faisal Hospital. I’m getting a bit tired of seeing the same faces every single day.
The Lebanese nurse, that I don’t like that much, is back from her 6 week vacation, but has been in another theatre all wee, as she’s been on late shifts. The Malesian K.S is really nice and really the only ”normal” person in my OR. Luckily she was my perceptor when I started here. The new Malesian, N, doesn’t get along with the Indian nurse, P. They’ve had a few arguments already. I find them both pretty annoying, but get along with both of them. N is really sucking up everybody, especially to our team leader, who was also her perceptor. She’s probably aiming to be the new team leader, when the currnt one will be retaired. N also got to do all the big and interesting cases during her first few months. Sounds a bit childish to complain about it, bus as the work here is unbeliavably boring, a interesting major case would be nice to do sometimes. The hospital policy states that we are not allowed to assisit, not even to cut sutures (which we do) the scrubbing is mainly handing instruments and keeping them clean. Quite hard to concentrate being so far from the incision and also coming from a hospital where we hardly ever have assistant surgeons, and sometimes a second scrub nurse will scrub in to assist!
Anyway, mostly N is sucking up to out team leader and even coming to work 15 min early, like the team leader, to set up the room. Which is fine by me ;-) And, for example, if the surgeon si sitting next to the phone, and his pager goes off, she will dial the number for the surgeon and then hand the phone to him. No wonder they treat us like servants if they get treated like that! She’s also over-exitedly meddling in other peoples work even when she should be doing her own job.
One of our Canadian anaesthetists left the room once during an operation (9 y.o child), and we didn’t even notice it until the patient started to wake up when the surgeon did something more painful. I do know what I’d have to do in that situation, having done anaesthetics back home, but I would never touch the machine here, as I don’t want to end up in prison! So I went out to have a look in the corrodor, where I luckily found the anaesthesia technician. The anaesthetists pager was in the room, when we tried to page him! I went out into the corridor again, and saw him coming faaaaaaar away. I shouted and waved at him, and when he got closer he said angrily that I’m not to do that. He obviously thought that the operation was over. So, I told him angrily that I’m doing iti f the patient is about to jump off the table. Well, that got him moving! The rest of the day he was pretty quiet, even though he usually moans and complains about everything.
I could have done the AORS (incident report) about him, but as he might have gotten in big trouble because of that, and the patient was ok, I decided to only tell the in-charge anaesthetist.
No comments:
Post a Comment